Sivun näyttöjä yhteensä

2012/11/10

Aika jossa elämme

Uuden aloittaminen on aina vaikeaa, oli kyse sitten miten pienistä asioista hyvänsä. Uudessa hammastahnatuubissa tai deodorantissakin on omat hankaluutensa, jos ei muuta niin se, että niiden ostamisesta pitää muistuttaa itseään erikseen (ja yleensä useammin kuin kerran). Uuden aloittaminen merkitsee yleensä myös vanhan loppumista. Jos nyt ei puhuta hammastahnatuubeista tai deodorantista, yleensä se, mikä tekee uuden aloittamisesta niin vaikeaa, on juuri vanhasta - eli tutusta ja turvallisesta  -luopuminen. Uusi on aina tuntematon, arvoitus, mutka tiessä jonka ohitse on huono näkyvyys.

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Post postmodernissa yhteiskunnassa jossa elämme, kaikki mitä länsimaalainen kulttuuri ja etiikka pitää arvossaan, on yhtäkkiä kyseenalaistettu vanhanaikaisena, konservatiivisena, yksilönvapauta rajoittavana. Elämme maailmassa joka muuttuu nopeammin kuin ihmiset jotka elävät siinä. Sadassa vuodessa olemme käyneet läpi totaalisen muutoksen luokkayhteiskunnasta nykyiseksi rajattomaksi asenneyhteiskunnaksi, jossa on osittain vielä luokkayhteiskuntaakin tarkemmin säädellyt rajat. Elämme maailmassa, jossa tavallinen valtaväestön edustaja on tarinan pahis, se jonka oikeuksiin voidaan puuttua ja jonka näkemyksiä voidaan arvostella. Suvaitsevaisuudessaan yhteiskunnastamme on tullut äärettömän suvaitsematon.

Nykyinen tekniikka mahdollistaa niin tiedon kuin ihmisten ja tavaroiden liikkumisen nopeammin ja laajemmin kuin koskaan. Toki, tämäkin on lähinnä länsimaiden etuoikeus. SoMe (eli sosiaalinen media) mahdollistaa tiedon levittämisen myös valtavirran ulkopuolella, nopeammin, tehokkaammin ja laajemmin kuin mikään painettu tai puhuttu sana ennen sitä. Yhtäkkiä huomaamme arvostelevamme ystäviä ja kavereita vaan siksi että he ilmoittavat somessa kannattavansa sitä tai tätä politiikkoa tai poliittista kantaa, olemme järkyttyneitä tästä ja tuosta kannanotosta, sytytämme virtuaalisia kynttilöitä vainojen (joista emme ehkä edes tiedä mitään) uhreille ja olemme olevinamme niin kantaa ottavia, ettemme itseasiassa edes tiedä mihin otamme kantaa, saatikka että tietäisimme mitä mieltä olemme. Elämme maailmassa jossa tieto ja tiedon levittäminen on valtaa, ja mielipiteen muuttaminen sallittua, jopa hyväksyttyä, kunhan se tukee vapaan tiedon vapaata liikkuvuutta hinnalla millä hyväänsä.

Elämme ajassa, joka muuttuu muutoksen itsensä vuoksi. Elämme ajassa, jossa epävarmuus, yksinäisyys, pelko, ankeus ja harmaus ovat arkipäivää. Elämme ajassa, jossa emme osaa sanoa mitä huominen taloushuolineen, ruokakriiseineen ja luonnonmullistuksineen tuo tullessaan. Elämme kuitenkin tässä ajassa, onneksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti